Kylätalot varautumisen ytimessä
Varsinais-Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Tauno Linkoranta kirjoittaa blogissaan kylätalojen merkityksestä osana sekä kylien että kuntien varautumista. Kylätalot voivat toimia muun muassa pelastustoimen tukikohtana, evakuointikeskuksina sekä huolto- ja infopisteinä.
Suomalaisen yhdistystoiminnan erityispiirre on yhdistyksen oma talo. Yhteisöllinen rakennus on parhaimmillaan alueensa asukkaiden yhteinen olohuone, jossa kasvatetaan yhteisöllisyyttä ja ehkäistään syrjäytymistä. Niissä on tehty politiikkaa, niissä on tuotettu ja kulutettu kulttuuria ja nyt niille on varattu isoa roolia varautumisessa.
Perinteinen suomalainen yhdistystalo on seurantalo. Niitä rakennettiin eri aatteiden merkeissä etenkin ennen sotia, ja jäljellä on tiettävästi reilut 2000 taloa. Uusia seurantaloja ei käytännössä enää rakenneta, mutta yhteisöllisessä käytössä olevien tilojen määrä ei suinkaan ole laskusuunnassa.
Myös monet entiset kyläkoulut ja jotkut muutkin julkiset rakennusten ovat maaseudun yhdistysten yhteisöllisessä uusiokäytössä, ”uusseurantaloina” eli kylätaloina. Seurantaloperinne elää kiinteistöjen kiertotaloudessa.
Mikä sitten on kylätalo-tyyppisten tilojen yhteys varautumiseen?
Ensimmäiseksi maaseudun yhteisöllisten tilojen merkitystä varautumiskeskuksina joutuivat miettimään ruotsalaiset 9. tammikuuta 2005. Talvimyrsky kaatoi Etelä-Ruotsin alueella metsää suunnilleen saman verran kuin länsinaapurissa normaalisti hakataan vuodessa. Suomalaisiakin metsureita matkasi Ruotsiin siivoustalkoisiin.
Myrsky murjoi infraa, katkoi teitä ja sähköjä. Yhdeksi selviytymiskeinoksi huomattiin paikallinen kylätaloverkosto. Niihin evakuoitiin väkeä ja ne toimivat keskeisinä pelastustoimien huoltopisteinä. Vastaisen varalta taloja päätettiin varustaa kylän yhteisellä raivauskalustolla, aggregaateilla ja muilla tarpeellisilla välineillä.
Ruotsissa todettiin tämän karun opetuksen jälkeen, että hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden toteutuminen edellyttävät entistä laajempaa ja rajoja ylittävää yhteistyötä. Kriisit eivät hoidu vain viranomaistyöllä, vaan paikallisella yhteisöllä on myös iso rooli.
Samanlaisia ajatuksia nousi esiin Suomessa vuoden 2011 Tapaninmyrskyn jälkeen. Päiväkausia kestänyt sähköttömyys nosti monilla alueilla esille naapuriavun merkityksen ja joissain kunnissa tehtiin sopimuksia yhdistysten kanssa esimerkiksi vanhusten perään katsomisesta.
Omassa maakunnassa Varsinais-Suomessa tuorein kylätaloa hyödyntänyt tapahtuma oli kesän 2018 suuri metsäpalo Pyhärannassa. Santtion kylätalo Maininkia hyödynnettiin sekä palo- ja pelastustoimen tukikohtana että kyläläisten evakuointipaikkana. Kyläläisillä oli merkittävä rooli muonittajina.
Turvallisuus on yksityisen ja julkisen yhdistelmä
Varautuminen ja turvallisuus ovat akuutteja teemoja niin kunnissa kuin kylissä. Ilmastonmuutos on tuonut mukanaan sään ääri-ilmiöitä; myrskyjä, helteitä ja kuivuutta. Itänaapurin sotatoimet huolettavat myös. Arjen turvallisuutta saattavat häiritä lyhytaikaiset häiriöt (sähkökatko tai onnettomuus) tai jokin pidempiaikainen kriisi (metsäpalo, pandemia, vesihuolto-ongelmat). Poikkeusolojakaan ei voi sulkea totaalisesti pois.
Maaseudun yhteisölliset tilat, kylätalot ja vastaavat rakennukset, ovat tässä yhteydessä nousemassa arvoon arvaamattomaan. Kylävara-hanke on tuottanut pitkän listan, miten taloja voidaan varustaa häiriötilanteita varten.
Kylätalo ja mainiot varusteet eivät kuitenkaan itsessään takaa turvallisuutta yhteisössä. Avainasemassa on itse yhteisö, ihmiset, jotka tuntevat toisensa ja jotka ovat valmiita toimimaan yhdessä. Yhteisöllisyyttä on syntynyt arjessa yhteisten askareiden ja vaikkapa tapahtumien myötä. Se ei synny automaattisesti siitä, että asutaan samalla kylällä.
Sama pätee kylän yhteisöllisiin tiloihin. Jos kylätalolla ei ole toimintaa, sen mieltäminen, tunnistaminen tai kehittäminen kylän valmiuskeskukseksi ei ole itsestäänselvyys.
Kylätalojen ja muiden yhteisöllisten tilojen elinehto ylipäätään on, että niitä käytetään monipuolisesti ja matalalla kynnyksellä. Ne pitää tuntea ja niiden monet käyttömahdollisuudet tunnistaa.
Olennaista joka tapauksessa on, että kylän varautumista ja kylien valmiuskeskuksia pohditaan yhdistysväen, kunnan ja viranomaisten yhteistyönä, sillä turvallisuus on yksityisen ja julkisen yhdistelmä. Kylätalo saattaa tässä valossa olla kunnankin silmissä jotain muuta kuin entinen koulu, josta päästiin eroon satasella.
Kylävara-blogit tarjoavat lisäevästystä Kylävaran työkalupakkiin. Onko sinulla mielessä Kylävaraan liittyvä aihe, josta haluaisit kirjoittaa? Ota yhteyttä:
Kylätalosta kylävalmiustalo
Kylätalon käytön ja varustuksen kehittäminen on tärkeä osa kylän yhteistä varautumis- ja turvallisuustyötä. Kylätalosta voi kehittää kylävalmiustalon häiriötilanteiden varalle.
