On niillä kanttia! Toivon ja mahdollisuuksien näkeminen vahvistaa kriisinkestävyyttä OSA 1
Tärkeintä ennakointia erilaisten kriisi- ja häiriötilanteiden varalle on huolehtia siitä, että arjessa kaikki on hyvin. Silloin on mahdollisuus toimia luovasti ja joustavasti poikkeuksellisen tilanteen sattuessa. Jos arjessa moni asia on jo pielessä, ei ole varaa kiristää ruuvia. Tässä kaksiosaisessa blogissa kyläturvallisuushankkeiden parissa työskentelevät Hanna Alanen ja Mari Viljanmaa käsittelevät henkisen kriisinkestävyyden merkitystä ja vahvistamista kyläyhteisöissä. Ensimmäisenä kirjoitusvuorossa on Hanna.
Mitä henkinen kriisinkestävyys on?
Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan ihmisen tai yhteisön kykyä selviytyä yllättävissä, poikkeuksellisissa ja usein epämiellyttävissä tilanteissa. Käytännössä se vaatii hyvää paineensietokykyä ja luottamusta siihen, että tilanne on ratkaistavissa ja itsellä on mahdollisuus vaikuttaa asioiden kulkuun.
Kyläyhteisöt ovat ihmistä lähellä olevia ja merkityksellisiä ympäristöjä. Henkisen kriisinkestävyyden kannalta juuri tuon joukon yhteisellä kriisinkestävyydellä on merkitystä silloin, kun häiriötilanteet ovat paikallisia ja kohdistuvat omalle kylälle. Näin voi käydä vaikkapa syysmyrskyn osuessa kohdalle tai liikenneonnettomuuden tapahtuessa kylän läpi kulkevalla tiellä.
Poikkeuksellisissa tilanteissa on tärkeää, että voi kokea pystyvänsä selviytymään tilanteesta ja ylläpitämään toivoa siitä, että asiat päättyvät vielä hyvin. On tärkeää myös luottaa ympärillä oleviin ihmisiin ja yhteiskuntaan laajemminkin, tietäen, että asioita pyritään ratkaiseman ja meistä huolehditaan eri tahojen toimesta. Koettu yhteisöllisyyden kokemus on tärkeä voimavara, joka rakennetaan hyvän sään aikana, mutta jota kriiseistä yhdessä selviäminen vahvistaa. Lopulta kyse on siitä, että tietää ettei ole yksin. Vierellä on joku tai monia muitakin, jotka jakavat asian kanssasi.
Miksi henkinen kriisinkestävyys on tärkeää?
Erilaisia tilanteita, joissa kyläyhteisön henkinen kriisinkestävyys voi joutua koetukselle on useita ja niitä voi muodostua sekä yhteiskuntamme sisältä että ulkopuolelta käsin ja niiden aiheuttajia on monenlaisia. Yhteiskunnan sisäisiin häiriötilanteisiin kuuluvat erilaiset yhteiskuntaan, yhteisöihin ja yksityistalouksiin vaikuttavat häiriöt, jotka voivat johtua eri syistä kuten teknisestä viasta, inhimillisestä virheestä tai sään ääri-ilmiöistä. Näistä aiheutuvia tilanteita voivat olla esimerkiksi tulipalot tai energian ja vesihuollon häiriöt.
Suora vaikutus voi kohdistua yksittäiseen perheeseen, jonka koti tuhoutuu tulipalossa tai laajempaan joukkoon vaikkapa koulun palaessa. Kumpi tahansa tilanne onkin, kyläyhteisölle on tyypillistä, että tilanteen koetaan joka tapauksessa koskettavan kaikkia. Silloin myös yhteisön tuki ja toiminta ovat ensiarvoisen tärkeää. Samoin käy, jos kylällä tapahtuu joku muu onnettomuus, tai kylä on jonkin suuronnettomuuden tapahtumapaikkana tai sijaistee sen lähistöllä.
Mihin henkistä kriisinkestävyyttä tarvitaan?
Yhteiskunnan tyypillisiä sisäisiä häiriötilanteita ovat myös erilaiset energian ja vesihuollon häiriöt. Nämä ovat tilanteita, joita pyritään ratkaisemaan myös muiden tahojen toimesta, mutta se, millaiseksi tilanne ja elämä kylällä poikkeuksellisessa tilanteessa muodostuu, on kotitalouksien itsensä ja kyläyhteisön toiminnan ja varautumisen varassa. Monissa kylissä onkin hankittu yhteiskäyttöisiä aggregaatteja tai valmisteltu kylätaloa toimimaan valmiuskeskuksena häiriötilanteissa. Esimerkiksi Tottijärven kylällä Pirkanmaalla on paljon aktiivisuutta kyläturvallisuuteen liittyen. Siellä on tehty investointeja Hämys-lavan kehittämiseen, hankittu varusteita kuten sydäniskurit, aggregaatit ja kyläradiot sekä järjestetty ensiapukoulutuksia. Tavoitteena on edelleen kehittää paikkaa kylän varautumiskeskukseksi.
On myös valitettava tosiasia, että yhteiskuntaamme testataan hybridivaikuttamisen keinoin ulkopuolelta käsin tällä hetkellä johdetusti ja koordinoidusti eri tavoin. Liikkeellä on muun muassa paljon tietoista disinformaatiota, jolla pyritään rapauttamaan yhteiskuntaa sisältä päin. Disinformaatiolla tarkoitetaan tahallista virheellistä tai vääristynyttä tietoa, jota levitetään totuutena. Tällä pyritään aiheuttamaan turvattomuuden tunnetta ja epäluottamusta yhteiskuntaa kohtaan.
Vaatii tietoista keskittymistä ja päätöstä niin yksilö- kuin kylätasollakin suhtautua kriittisesti saatavilla olevaan tietoon, pitäytyä levittämästä sitä eteenpäin ja valikoimaan huolella sen tiedon, jonka varassa itse toimii.
On todella huolestuttavaa, että tutkimusten mukaan 10–15 % suomalaisista pitää Tiktokia uutislähteenään ja suurin piirtein sama määrä ei pidä Ylen uutisointia luotettavana. Viranomaiset tiedottavat kriisi- ja häiriötilanteissa ensisijaisesti Yleisradion (Yle) kanavien kautta. Sitä varten kotitalouksilla ja kylillä tulisi olla patterikäyttöisiä radiovastaanottimia. Virallisia vaara- ja viranomaistiedotteita voi vastaanottaa myös 112 Suomi -sovelluksessa ja seuraamalla viranomaisten verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia.
Valitettavan tyypillistä on myös se, että erilaiset häiriöt ja toimintaa vaativat tilanteet tapahtuvat yhtä aikaa, perättäin tai päällekkäin tai ne saattavat kestää pitkiä aikoja. Polykriisillä tarkoitetaan juuri sellaista tilannetta, jossa on useita pitkäkestoisia häiriötilanteita päällekkäin. Silloin kun tilanne on jo niin sanotusti päällä, sekä yksilö, että yhteisö ovat haavoittuvampia ja uudet ongelmat pääsevät iskemään helpommin. Tässä tullaan siihen, että lähtötilanteen pitäisi olla vähintäänkin neutraali, tai mieluummin plussan puolella, jotta iskunkestävyys riittäisi.
Kirjoittaja Hanna Alanen työskentelee Leader Kantrissa hankeneuvojana ja toteuttaa Kantrin omaa Yhdessä Valmiina! -kylien varautumishanketta. Hanna on myös yksi Pirkan Kylien Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hankkeen kylätaloagenteista.
Kylävara-blogit tarjoavat lisäevästystä Kylävaran työkalupakkiin. Onko sinulla mielessä Kylävaraan liittyvä aihe, josta haluaisit kirjoittaa? Ota yhteyttä:
Päivittäinen huolenpito
Turvallisuus rakentuu ennen kaikkea arjessa. Pienet teot ja kohtaamiset vahvistavat koko yhteisön hyvinvointia, turvallisuuden tunnetta ja kriisinkestävyyttä.
