Kokonaisturvallisuus on joukkuelaji
Turvallisuuskomitean sihteeristön erityisasiantuntija Mirva Ojala valottaa blogissaan paikallisten yhteisöjen ja viranomaisten välisen yhteistyön pelisääntöjä.
Turvallisuusympäristön muutos muistuttaa, että turvallisuus syntyy arjen yhteistyöstä ja kyvystä toimia yhdessä silloin, kun yllätys saapuu ilman kalenterikutsua. Siksi yhteisöjen ja viranomaisten vuorovaikutus kannattaa käynnistää hetkellä, kun kaikilla on vielä aikaa ja akkuja.
Se kuuluisa rajapinta on paikallistason kriisinkestävyyden ydin. Viranomaisten ei tarvitse selostaa koko kriisivalmiuden pelikirjaa katsomoon. Riittää, että joukkue tietää kentälliset ja vaihdot. Häiriötilanteessa olennaista on peruskuvio eli kuka johtaa, kuka viestii, mihin tieto kerätään ja miten se jaetaan. Kun tämä on sovittu, yhteistyö rullaa ilman, että jokaisen tarvitsee nähdä kaikkia taustasuunnitelmia tai yksityiskohtia myöskään tilannekuvasta. Täydellisen läpinäkyvyyden sijaan tarvitaan riittävä yhteensopivuus.
Yhteisöllinen varautuminen ei korvaa viranomaisia, vaan täydentää heitä. Viranomaiset vastaavat kokonaiskuvasta, ohjeistuksesta ja päätöksenteosta, kun taas paikallisyhteisöjen vahvuus on arjen tuntemus ja tavoittavuus.
Yhteistoiminnan esteitä on tunnistettu monia ja se on itse asiassa hyvä merkki. Se tarkoittaa, että reittiä on jo kartoitettu, eikä tarvitse lähteä sokkona rämpimään. Yhteisöllinen varautuminen ei korvaa viranomaisia, vaan täydentää heitä. Viranomaiset vastaavat kokonaiskuvasta, ohjeistuksesta ja päätöksenteosta, kun taas paikallisyhteisöjen vahvuus on arjen tuntemus ja tavoittavuus. Vuorovaikutus on rakennettava etukäteen, koska kriisissä ei ole aikaa selvitellä rooleja ja kanavia. Suomalaisuuden vahvin liima, luottamus, syntyy arjessa ja kantaa myös poikkeusoloissa.
Karikot ovat yleensä arkisia. Roolisumu ja mandaattien rajat, tietosuojan ja auttamishalun törmäykset, vapaaehtoisten turvallisuus ja jaksaminen, eri toimintarytmit, jossa toinen haluaa toimia heti ketterästi ja toinen varmistaa ensin säädöspohjan, sekä ajatus vapaaehtoisuudesta rajattomana resurssina. Kun pelisäännöt, tehtävärajat ja yhteyshenkilöt sovitaan ja kirjataan selkeästi sopimuksiin, yhteistyö alkaa näyttää siltä, että joku oikeasti ohjaa peliä. Rajapinnan toimivuus ratkaistaan myös sillä, että mallit sopivat vapaaehtoistoiminnan luonteeseen. Vapaaehtoisia ei voi käskeä, heidät voi vain kutsua mukaan, tehdä auttamisesta sujuvaa ja varmistaa turvalliset raamit.
Miten alkuun?
Ensimmäinen askel on vastinparien löytäminen. Yhteisö nimeää yhteyshenkilön ja varahenkilöt, viranomaispuolella nimetään kontakti esim. kunnan tai hyvinvointialueen valmius- tai turvallisuustoimija. Ensitapaamisessa sovitaan rajapinnan peruspalikat. Vuorovaikutus vahvistuu, kun se sidotaan valmiussuunnitteluun ja -harjoituksiin. Paikallistason yhteisöllisessä varautumissuunnittelussa olennaista ei ole laajuus, vaan käytettävyys.
Kriisin alkaessa ensimmäiset tunnit ja päivät ovat usein ratkaisevia, ja silloin avun on löydyttävä läheltä. Vuorovaikutus jo sanana viittaa siihen, että toiminta on kaksisuuntaista. Yhteisö ei ole vain ohjeiden vastaanotin, vaan tilannekuvan tuottaja, jolla on havaintoja häiriötilanteista, avuntarpeesta ja resursseista. Paikalliset toimijat tietävät, ketkä tarvitsevat apua, missä ovat riskikohteet ja millaiset resurssit ovat käytettävissä. Esimerkiksi ikääntyneiden, liikuntarajoitteisten tai yksin asuvien ajantasainen tilanne voi tulla viranomaisille näkyväksi vasta viiveellä tietosuojasyistä tai hajanaisen tiedon vuoksi. Toimiva yhteisö tunnistaa nämä tarpeet heti ja yhteisö voi toimia tärkeänä siltana viranomaisten ja apua tarvitsevien välillä.
Kriisin alkaessa ensimmäiset tunnit ja päivät ovat usein ratkaisevia, ja silloin avun on löydyttävä läheltä. Vuorovaikutus jo sanana viittaa siihen, että toiminta on kaksisuuntaista. Yhteisö ei ole vain ohjeiden vastaanotin, vaan tilannekuvan tuottaja, jolla on havaintoja häiriötilanteista, avuntarpeesta ja resursseista.
Viestintä on luottamuksen ohella yhteistoiminnan tärkein tekijä. Se osa, joka saa kaiken toimimaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea, kunhan ne, joiden pitää toimia yhdessä, tietävät tarpeeksi. Ilman suunnitelmaa viestintä voi kulkea ristiin. Hyvässä uskossa jaettu tieto ei olekaan linjassa viranomaiskuvan kanssa tai tärkeä viesti ei tavoita ihmisiä, joille se olisi kaikkein olennaisin. Viranomaisviestintä on ytimekästä, faktapohjaista ja vastuullista. Ihmiset kuitenkin elävät todellisuudessa, jossa ohje voi herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. “Välttäkää tarpeetonta liikkumista” herättää mm. kysymyksen onko koiran pissatus tarpeetonta vai terapeuttista? Tässä kohtaa paikallisyhteisöt ja kolmas sektori osaavat tarvittaessa kääntää yleiset ohjeet paikalliseksi “Mitä tämä tarkoittaa meillä?”. Kriisiviestintä paikallisella tasolla on käyttäytymisen ohjaamista lempeän määrätietoisesti saaden aikaan oikean toiminnan.
Yhteistyö on halvin vakuutus
Kun kylähenki tekee comebackin modernissa muodossa ja talkoohenki, omatoimisuus, naapuriapu sekä lähimmäisenrakkaus yhdistyvät nykyaikaiseen varautumiseen, syntyy yhteisö, johon haluaa kiinnittyä. Se lisää myös alueen vetovoimaa ja elinvoimaa. Yhteisöllisyys synnyttää identiteettiä ja tarinaa alueesta.
Yhteisölliseen varautumiseen panostaminen on investointi turvallisuuteen, luottamukseen, osallisuuteen ja hyvinvointiin.
Kokonaisturvallisuus rakentuu yhteistyöstä. Kun paikallisyhteisöt, viranomaiset ja muut toimijat ponnistelevat yhdessä, muodostuu kokonaisuus, joka on enemmän kuin osiensa summa ja usein myös huomattavasti toimivampi kuin kukaan olisi yksin keksinyt. Yhteisölliseen varautumiseen panostaminen on investointi turvallisuuteen, luottamukseen, osallisuuteen ja hyvinvointiin. Se on sitä, että vaikeankin tilanteen keskellä joku huomaa kysyä, mitä sinulle kuuluu.
Keinoja yhteistyön edistämiseen
Yhteistyötä eri toimijoiden kesken voidaan tehdä monissa asioissa: varautumisen suunnittelussa, käytännön toiminnassa, häiriötilanteiden viestinnässä, harjoituksissa ja koulutusta järjestämällä. Toimijoilla on erilaisia vahvuuksia.
Kylävara-blogit tarjoavat lisäevästystä Kylävaran työkalupakkiin. Onko sinulla mielessä Kylävaraan liittyvä aihe, josta haluaisit kirjoittaa? Ota yhteyttä: