Kotitalouksia ohjeistetaan varautumaan häiriötilanteisiin 72 tunnin kotivaralla, jotta kodeissa pärjättäisiin itsenäisesti ainakin kolmen vuorokauden ajan. Kylävara on kuin laajennettu kotivara.
Kylävara.fi – yhteisöllisen varautumisen työkalupakki
Kylävaratalosta löytyy kokoelma monenlaisia työkaluja, joiden tavoitteena on vahvistaa yhteisöllistä huolenpitoa ja varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin. Kylävara on koottu erityisesti maaseutukylien tarpeisiin, mutta monet periaatteista sopivat myös taajamiin ja kaupunkeihin: naapurustoihin, taloyhtiöihin ja kortteleihin.
Avatkaa kylävara.fi, kun tarvitsette ohjeita ja materiaaleja siihen, miten kylässänne voidaan
- vahvistaa yhteisöllisyyttä, turvallisuuden tunnetta ja henkistä kriisinkestävyyttä
- pitää huolta niistä, jotka tarvitsevat apua ja tukea
- varautua etukäteen erilaisiin häiriöihin, kriiseihin, onnettomuuksiin ja poikkeusoloihin
- toimia, kun häiriötilanteet pitkittyvät ja 72 tunnin kotivara ei enää riitä
- vahvistaa varautumisyhteistyötä kunnan, pelastuslaitoksen ja muiden toimijoiden kanssa.
Varautuminen ja turvallisuus on hyvin monitahoista. Sitä kuvastaa myös kylävaratalo: sen kaksi erilaista porstuaa ja tärkeä yhteistyön kivijalka. Tärkeintä on mitoittaa tekeminen kylän omien voimavarojen mukaan. Työkalupakistakin mahtuu kerralla käteen vain yksi–kaksi työkalua.
Kylävara rakentaa kokonaisturvallisuutta
Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyys perustuu kokonaisturvallisuuden toimintamalliin, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Kylävara tuo kokonaisturvallisuuden toimintamalliin tärkeän uuden näkökulman: paikallisen yhteisöllisen varautumisen.
Paikallisen varautumisen merkitys korostuu maaseudulla, joka kattaa 95 % Suomen pinta-alasta ja jossa
- asuu vakituisesti lähes 1,5 miljoonaa ja osa-aikaisesti lähes 3 miljoonaa suomalaista
- etäisyydet ja viranomaisten vasteajat voivat olla pitkiä: 68 % Suomen pinta-alasta on harvaan asuttua
- kokonaisturvallisuuden toimintamallin toimijoita voi olla vähän.
Kylä on asukkaidensa yhteisö ja lähiympäristö. Pienessäkin kylässä on paljon voimaa, kun asioita suunnitellaan ja tehdään yhdessä – ja sama pätee myös kaupunkiympäristöön.
Lisätietoa
Kenelle kylävara.fi on tarkoitettu?
Kylävara on vapaaehtoista kansalaistoimintaa. Se perustuu ihmisten aktiivisuuteen ja haluun toimia yhdessä, yhteiseksi hyväksi. Kylävara.fi-sivuston tarkoitus on rohkaista, innostaa ja auttaa paikallisia asukkaita, yhteisöjä ja yhteistyöverkostoa varautumis- ja turvallisuustyössä. Velvoite tai määräys Kylävara ei ole.
Kylävara on suunnattu ensisijaisesti
- kylien asukkaille
- kyläyhdistyksille ja muille maaseudun järjestöille
- naapurustoille.
Kylävara palvelee myös
- kuntien viranhaltijoita ja päätöksentekijöitä
- hyvinvointialueita ja pelastuslaitoksia
- turvallisuuden, varautumisen ja valmiuden asiantuntijoita
- valtionhallinnon viranhaltijoita ja päätöksentekijöitä
- hankekehittäjiä.
Taustatiedot
Kylävara.fi on toteutettu osana valtakunnallista Kylävara paikallisen varautumisen perustana -hanketta. Suomen Kylät ry:n toteuttama hanke (2024–2026) on saanut rahoituksen Euroopan unionin maaseuturahastosta Hämeen ELY-keskukselta (1.1.2026 alkaen Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus).
Kylävaran yhteiskehittäjät
Kylävara on yhteistyön tulos. Lämmin kiitos kaikille, jota ovat olleet mukana rakentamassa Kylävaraa. Erityiskiitokset:
- maakunnallisten kyläyhdistysten väki
- Leader-ryhmät
- Suomen Kylät ry:n tiimi ja hallitus
- Kylävara-hankkeen ohjausryhmän jäsenet
- kaikki työpajoihin ja Teams-palavereihin eri puolilta Suomea osallistuneet
- kaikki Kylävaran hanketreffeillä ja tilaisuuksissa puheenvuoron pitäneet
- Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Vihdin kyläradioaktiivit
- Kanta-Hämeen Kyläturva-hanke sekä Pirkanmaan Älykkäät kylätalot -hanke
- lämpimät erityiskiitokset Arto, Heikki, Outi, Mari, Elina, Siru, Jani, Jan, Juho, Helena, Ina-Maria, Juha, Tuomas, Sinikka, Juha, Eeva, Sari, Jari, Kirsi, Anniina, Mirva, Heikki, Kata, Ove, Pekka ja Petri
Lähteitä
- Annus E. (2025). Henkinen kriisinkestävyys ja yksilön toimintakyky. Julkaisussa Puheenvuoroja henkisestä kriisinkestävyydestä. Sadeoja Annina & Wiikinkoski Tarja (toim.). AVI 298/2025.
- Eskelinen K., J. Lepistö ja T. Kekki (2025). Harvaan asuttujen alueiden turvallisuus 2025. Tilanneraportti turvallisuudesta harvaan asutuilla alueilla.
- Handbok för beredskapsmentorer. Marthas beredskap. Finlands Svenska Martaförbund 2025.
- Henkisen ensiavun opas. Suomen Punainen Risti (2018).
- Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen. Suomi.fi-opas.
- Kaartinen J., E. Rappe & J. Rajaniemi (2025). Turvallinen vanhuus kaikille? Väestötutkimus moninaisesta ikääntymisestä ja koetusta turvallisuudesta. Ikäinstituutti.
- Kattilakoski M. & M. Sireni (2025). Kyläturvallisuus osana kylätoimintaa ja kokonaisturvallisuuden ketjua. Maaseutututkimus.
- Keltikangas-Järvinen L. (2026). Itsekkyyden aika. Miten yltiöyksilöllinen kulttuurimme sai meidät voimaan pahoin. WSOY.
- Keski-Suomen Sydänpiiri : Auttavat kylät -hanke ja Taajamien turvallisuus TATU-hanke
- Kyläturva-hanke, Laurea ja Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen Kylät ry
- Leader-ryhmät Liiveri, Kuudestaan, Suupohjan kehittämisyhdistys, Aisapari
- Mielenterveystalo.fi
- Mielenterveyden käsi. Mieli ry.
- Mäenpää P., M. Faehnle, H. Grönlund, K. Pitkänen, L. Alanko & K. Sarkia (2025). Reaktionopeutta, paikallistietoa ja huolenpitoa: Paikallinen kansalaistoiminta vahvistaa yhteiskunnan pitkäjänteistä resilienssiä ja kriisivalmiutta. Valtioneuvoston kanslia.
- Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
- SPEK Suomen Pelastusalan keskusjärjestö: Kylätapahtuman turvallisuuden tarkistuslista ja Kylän turvallisuussuunnittelu
- Talkootöiden verotus. Verohallinto.
- Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (2025). Valtioneuvoston periaatepäätös 16.1.2025. Turvallisuuskomitea. Valtioneuvoston julkaisuja 1/2025.
- 72 tuntia. Varautumissuositus kotitalouksille.