Siirry sisältöön

Asiasana: varautuminen

  • Kokonaisturvallisuus on joukkuelaji

    Turvallisuuskomitean sihteeristön erityisasiantuntija Mirva Ojala valottaa blogissaan paikallisten yhteisöjen ja viranomaisten välisen yhteistyön pelisääntöjä.

  • Jähmeä kriisinhallinta ei tue sydäniskuriryhmien kaltaista toimintaa

    Varautuva kylä -hankkeen projektikoordinaattori ja väitöskirjatutkija Heini Ruohonen miettii blogissaan, miksi viranomaiset saattavat pitää vapaaehtoisryhmiä ongelmallisina – ja miten ongelmia voisi lähteä ratkomaan. Avainasemassa ovat molemminpuolinen arvostus, luottamus ja viestintä.

  • Kylätalot varautumisen ytimessä

    Varsinais-Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Tauno Linkoranta kirjoittaa blogissaan kylätalojen merkityksestä osana sekä kylien että kuntien varautumista. Kylätalot voivat toimia muun muassa pelastustoimen tukikohtana, evakuointikeskuksina sekä huolto- ja infopisteinä.

  • Yhteisöllisyys on kunnan paras turvatakuu

    Kylävara-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva sisäministeriön pelastusylitarkastaja Jari Lepistö korostaa blogissaan, että yhteisöllinen varautuminen täydentää viranomaistoimintaa ja vahvistaa koko kunnan kriisinkestävyyttä. Kunta voi tukea yhteisöllisen turvallisuuden vahvistumista viestimällä varautumisesta, kannustamalla omatoimiseen varautumiseen sekä tarjoamalla kuntalaisille mahdollisuuksia osallistua turvallisuustyöhön.

  • Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen luovat turvallisuutta

    Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen painottaa blogissaan, että pitkäjänteinen kyläturvallisuustyö kumpuaa paikallisista olosuhteista, tarpeista ja voimavaroista. Jokainen kylä toimii omista lähtökohdistaan käsin, eikä liian pientä kyläturvallisuustekoa ole.