Asiasana: yhteisöllinen varautuminen
-
Uusi valtakunnallinen toimintamalli nousee 72 tuntia -varautumissuosituksen rinnalle – Kylävara vahvistaa paikallisten yhteisöjen varautumista
Kylävara on yhteisöllistä huolenpitoa ja varautumista häiriötilanteisiin. Kylävara tuo suomalaiseen kokonaisturvallisuuden toimintamalliin tärkeän uuden ulottuvuuden: paikallisen yhteisöllisen varautumisen.
-
Kyläturvallisuuspöydät vahvistavat kylien ja viranomaisten yhteistyötä
Kylien turvallisuus rakentuu yhteistyöstä. Kanta-Hämeessä Kyläturvahankkeessa kehitetty kyläturvallisuuspöytä-toimintamalli tuo yhteen kylät, kunnan, viranomaiset ja järjestöt. Mallin avulla tullaan tutuiksi saman pöydän ääressä ja yhteisellä keskustelulla vahvistetaan varautumista, parannetaan viestintää sekä selkiytetään eri osapuolten vastuita ja rooleja niin arjessa kuin häiriötilanteissa. Kyläturvahankkeen projektipäällikkö Anniina Honkonen tarkastelee kirjoituksessaan kyläturvallisuuspöytä-keskustelujen antia ja kokemuksia.
-
Budjettiriihen päätöksellä vahvistetaan yhteisöllistä varautumista koko Suomessa
Paikallisilla yhteisöillä, kylillä ja naapurustoilla, on keskeinen merkitys väestön ja yhteiskunnan henkisen kriisinkestävyyden, toimintakyvyn, turvallisuuden, huoltovarmuuden ja puolustuskyvyn näkökulmasta. Hallituksen budjettiriihessä 1.9.2026 tekemä rahoituspäätös mahdollistaa paikallisen yhteisöllisen varautumisen vahvistamisen kautta Suomen.
-
Kokonaisturvallisuus on joukkuelaji
Turvallisuuskomitean sihteeristön erityisasiantuntija Mirva Ojala valottaa blogissaan paikallisten yhteisöjen ja viranomaisten välisen yhteistyön pelisääntöjä.
-
Jähmeä kriisinhallinta ei tue sydäniskuriryhmien kaltaista toimintaa
Varautuva kylä -hankkeen projektikoordinaattori ja väitöskirjatutkija Heini Ruohonen miettii blogissaan, miksi viranomaiset saattavat pitää vapaaehtoisryhmiä ongelmallisina – ja miten ongelmia voisi lähteä ratkomaan. Avainasemassa ovat molemminpuolinen arvostus, luottamus ja viestintä.
-
On niillä kanttia! Toivon ja mahdollisuuksien näkeminen vahvistaa kriisinkestävyyttä OSA 1
Tärkeintä ennakointia erilaisten kriisi- ja häiriötilanteiden varalle on huolehtia siitä, että arjessa kaikki on hyvin. Silloin on mahdollisuus toimia luovasti ja joustavasti poikkeuksellisen tilanteen sattuessa. Jos arjessa moni asia on jo pielessä, ei ole varaa kiristää ruuvia. Tässä kaksiosaisessa blogissa kyläturvallisuushankkeiden parissa työskentelevät Hanna Alanen ja Mari Viljanmaa käsittelevät henkisen kriisinkestävyyden merkitystä ja vahvistamista kyläyhteisöissä. Ensimmäisenä kirjoitusvuorossa on Hanna.
-
Kylätalot varautumisen ytimessä
Varsinais-Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Tauno Linkoranta kirjoittaa blogissaan kylätalojen merkityksestä osana sekä kylien että kuntien varautumista. Kylätalot voivat toimia muun muassa pelastustoimen tukikohtana, evakuointikeskuksina sekä huolto- ja infopisteinä.
-
Kylät vahvistavat kokonaisturvallisuutta: yli 1000 suomalaista kylää osallistui kylätalokartoitukseen
Valtakunnallinen kylätalokartoitus on valmistunut. Kartoitukseen vastasi yli 1000 suomalaista kylää, ja sen myötä yhteisöllistä varautumista on edistetty laajasti eri puolilla Suomea. Kartoitus kokosi yhteen tiedot kylien yhteisöllisistä tiloista ja paikoista, joita voidaan hyödyntää kriisi-, onnettomuus- ja häiriötilanteissa esimerkiksi kokoontumispaikkoina, infopisteinä tai hätämajoitukseen.
-
Yhteisöllisyys on kunnan paras turvatakuu
Kylävara-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva sisäministeriön pelastusylitarkastaja Jari Lepistö korostaa blogissaan, että yhteisöllinen varautuminen täydentää viranomaistoimintaa ja vahvistaa koko kunnan kriisinkestävyyttä. Kunta voi tukea yhteisöllisen turvallisuuden vahvistumista viestimällä varautumisesta, kannustamalla omatoimiseen varautumiseen sekä tarjoamalla kuntalaisille mahdollisuuksia osallistua turvallisuustyöhön.
-
Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen luovat turvallisuutta
Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen painottaa blogissaan, että pitkäjänteinen kyläturvallisuustyö kumpuaa paikallisista olosuhteista, tarpeista ja voimavaroista. Jokainen kylä toimii omista lähtökohdistaan käsin, eikä liian pientä kyläturvallisuustekoa ole.
