Häiriötilanteissa tarpeellinen infra ja kalusto on hyvä kartoittaa. Nämä tiedot ja yhdessä sovitut toimintatavat kannattaa kirjata kylän varautumis- ja turvallisuussuunnitelmaan, ja niistä on hyvä tiedottaa kyläläisille.
Infraan ja varusteisiin liittyvissä hankinnoissa, asennuksissa ja yhteiskäytössä tulee huolehtia turvallisuudesta.
Sähkö ja varavirta
Sähkö on kylän kriittisin infrastruktuuri. Pitkät sähkökatkot ovat maaseudulla yleisiä, ja ne voivat johtua myrskyistä, tykkylumesta, ukkosvahingoista tai muista häiriöistä. Vaikka maakaapelointi on parantanut sähkön toimitusvarmuutta, luonnonvoimat aiheuttavat edelleen toistuvia katkoksia, joskus jopa vuorokausiksi.
Sähkökatkot vaikeuttavat elämää. Ne ovat hankalia maatiloille ja muille sähköstä riippuvaisille maaseudun yrityksille. Erityisen suuren turvallisuusriskin pitkät sähkökatkot aiheuttavat silloin, kun puhelinmastojen vara-akut tyhjenevät. Matkapuhelinyhteydet ja pahimmillaan jopa hätäpuhelut ja viranomaisverkot voivat hiljentyä.
Sähkökatkoihin voidaan varautua yhteisillä hankinnoilla ja selkeillä toimintaohjeilla.
Varavirtaa sähkökatkojen varalle
Pienet varavirtalähteet:
- powerbank puhelimen lataamiseen
- paristot taskulamppuihin, led-lamppuihin ja patteriradioon.
Aggregaatti
Laajempi varavirran tarve vaatii aggregaatin, joka tuottaa sähköä omalla polttomoottorillaan (bensiini/diesel). On olemassa myös traktoriin liitettäviä malleja. Kylällä kannattaa pohtia yhteisen aggregaatin hankintaa.
Aggregaatin hankinnassa on hyvä ottaa huomioon:
- Sijoituspaikka: kylätalo vai muu tila?
- Siirrettävyys: onko aggregaatti tarvittaessa siirrettävissä?
- Paloturvallisuus: aggregaattia ei pidä sijoittaa liian lähelle rakennusta tms
- Polttoaine: diesel, bensiini vai traktoriaggregaatti?
- Verkonvaihtokytkimen tarve: kytkimen avulla esimerkiksi kylätalon sähköt voidaan kokonaisuudessaan kytkeä aggregaattiin.
- Teho: riittääkö teho tuottamaan virtaa esimerkiksi kylätalon pakastimille ja muille laitteille tai vesikaivon pumpulle?
Kylän kannattaa selvittää myös:
- Missä kiinteistöissä kylällä on aggregaatteja ja mihin näitä käytetään?
- Onko laite hyödynnettävissä tarvittaessa myös kyläläisten tarpeisiin?
Erityisesti maatilojen aggregaatit voivat olla arvokas osa yhteistä varautumista.
Sähköverkon häiriöiden tunnistaminen
Kyläläisten paikallis- ja maastontuntemusta kannattaa hyödyntää sähköverkon vauriokohteiden paikantamisessa. Kyläläiset voivat auttaa:
- havaitsemaan sähköhuollon häiriöille herkät kohteet
- tunnistamaan alueet, joilla myrskyt, tuulenkaadot ja tykkylumi aiheuttavat eniten vahinkoja.
Kunnan kanssa on tärkeä sopia ennakkoon, miten pitkien sähkökatkojen aikana toimitaan, esimerkiksi mitkä tilat ovat asukkaiden käytettävissä ja miten asioista tiedotetaan.
Sähkölaitoksen yhteystiedot on hyvä olla kyläläisten tiedossa. Sähkölaitokset tiedottavat sähkökatkoista ja sähkönjakelun muista häiriöistä verkkosivuillaan.
Lue lisää
Vesihuolto ja juomavesi
Vesikatko voi johtua esimerkiksi sähkökatkosta tai veden saastumisesta. Vesihuollon häiriöistä tiedottaa vedenjakelusta vastaava taho: kunnan vesihuoltolaitos tai -yhtiö tai vesiosuuskunta.
Kylällä kannattaa pohtia, miten puhtaan veden jakelu hoidetaan ja kuinka tieto häiriöstä välitetään myös niille, joita digikanavat eivät tavoita. Kyläläisten tiedossa oleva häiriötilanteiden kokoontumispaikka sekä häiriötilanteiden viestintäsuunnitelma auttaa toiminnan organisoinnissa ja tiedottamisessa.
Kylän juomavesikaivojen ja -lähteiden kartoitus
Kylällä kannattaa kartoittaa
- juomavesikelpoiset kaivot
- yhteiskäyttöön soveltuvat kaivot
- juomavesilähteet
Kaivoveden laatua pitää tarkkailla. Kaivovesi kannattaa tutkituttaa vähintään 3 vuoden välein ja aina, kun kaivo on ollut pitkään käyttämättä.
Kaivojen ja lähteiden tarkkoja sijaintitietoja ei pidä julkaista verkossa.
Lue lisää
Hyödyllistä tietoa kylien vesiosuuskunnille
Lämmitys ja kylmäsäilytys
Kiinteistöjen ja asuntojen lämpimänä pitäminen
Sähkökatkon sattuessa asunnot ja kiinteistöt kylmenevät talviaikaan nopeasti. Pakkasjaksojen aikana on tärkeää huolehtia, että vesiputket eivät jäädy.
Kylässä kannattaa kartoittaa:
- sähkölämmitteiset asunnot ja kiinteistöt, erityisesti ne, joissa asuu ikääntyneitä tai muita haavoittuvassa asemassa olevia
- puulämmitteiset asunnot ja kiinteistöt
- polttopuuvarastot ja polttoaineet.
Kylällä on hyvä sopia, miten häiriötilanteissa tarkastetaan sähkölämmitteisissä asunnoissa asuvien ikääntyneiden tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien avun tarpeet. Kylävaran työkalupakki sisältää avun tarkastamiseen valmiita toimintamalleja:
Kylmäsäilytys ilman sähköä
Pitkien sähkökatkojen aikana elintarvikkeiden kylmäsäilytyksessä voi hyödyntää yhteisiä varastoja.
Kylässä kannattaa kartoittaa yhteiskäyttöön sopivat:
- maakellarit
- metsästäjien kylmävarastot ja lahtivajat sekä näiden aggregaatit.
Kyläyhteisön käytettävissä oleva kalusto ja varusteet
Erilaisissa häiriötilanteissa mahdollisesti tarvittavaa kalustoa:
- mönkijät
- moottorikelkat
- traktorit
- moottorisahat
- metsäperävaunu kuormaimella
- halontekovälineet
- kalustoa polttoaineen säilyttämiseen
- isot vesisäiliöt
- soppatykki
- isot ahkiot
- siirrettävät kylmä- ja lämpölaitteet
- siirrettävä kuivakäymälä
- väliaikaiseen majoittamiseen tarvittavaa varustusta
- sydäniskuri
- kyläradioasema
Kylätalo voidaan varustaa monenlaisten häiriötilanteiden turvana toimivaksi kylävalmiustaloksi.