Kun huolenpito ja auttaminen organisoidaan yhtenäisellä tavalla, siitä hyötyvät sekä avun tarvitsijat että vapaaehtoiset. Järjestäytyneellä toiminnalla on monia etuja:
- Selkeät pelisäännöt ja roolit keventävät auttajien kuormitusta.
- Apua voidaan tarjota yhdenvertaisesti kaikille sitä tarvitseville.
- Auttaminen ei henkilöidy tai kuormita liiaksi yksittäisiä vapaaehtoisia.
- Useiden auttajien ryhmä toimii tukena myös toisilleen.
- Toiminta on luotettavampaa ja anonyymimpää.
- Osaaminen monipuolistuu.
- Tiedottaminen helpottuu ja selkeytyy.
- Toimintaa pystytään kehittämään yhdessä.
Toimintamalleja avun organisointiin
Naapuriturva
Monilla kylillä asuu ikääntyneitä ihmisiä, joiden omaiset asuvat kaukana. Naapuriturva on toimintamalli, jossa kylän vapaaehtoiset yhteyshenkilöt tarkistavat ikääntyneen tilanteen tarvittaessa, yhdessä sovitulla tavalla. Naapuriturvaa voidaan tarvita esimerkiksi myrskyjen tai helteiden aikaan tai jos ikääntynyt ei vastaa puhelimeen.
Naapuriturva käytännössä
- Ikääntyneen muualla asuvat omaiset voivat soittaa tai viestittää yhteyshenkilölle, jos eivät tavoita läheistään.
- Yhteyshenkilö käy tarkistamassa ikääntyneen tilanteen.
- Yhteyshenkilö kertoo tilanteesta omaisille.
Yhteyshenkilöt sitoutuvat vaitioloon. Yhteyshenkilöiden tiedot voidaan sopimuksesta ilmoittaa myös kunnalle ja hyvinvointialueelle.
Naapuriturvatoiminnan käynnistäminen
- Kylällä asuvan ikääntyneen läheinen voi ottaa yhteyttä kyläyhdistyksen/kyläturvaryhmän yhteyshenkilöön, kun tarve ja toive naapuriturvasta herää.
- Kyläyhdistyksen/kyläturvaryhmän yhteyshenkilö välittää naapuriturvatoiminnan vapaaehtoisen yhteystiedot ikääntyneelle ja tämän omaisille.
- Ikääntynyt, hänen omaisensa ja vapaaehtoinen sopivat keskenään yhteydenpidon käytännöistä. Kyläyhdistys ei ole tässä vaiheessa enää mukana.
- Toimintaa varten laaditaan sopimus, jonka ikääntynyt, hänen omaisensa ja vapaaehtoinen yhteyshenkilö allekirjoittavat. Sopimuksella varmistetaan, että osapuolet ovat ymmärtäneet vapaaehtoisen tehtävät samalla tavoin.
Naapuriturvatoiminnasta sopimisen mallipohja sovellettavaksi
Sopimus naapuriturvasta
Kun muualla asuvat omaiset ovat huolissaan kylällä asuvasta ikääntyneestä läheisestään, eivätkä saa häneen yhteyttä, kylämme vapaaehtoinen naapuriturva voi auttaa.
Vapaaehtoisen tehtävänä on
- käydä tarkistamassa ikääntyneen avun tarve omaisen pyynnöstä
- käydä tarkistamassa ikääntyneen avun tarve oma-aloitteisesti (sovitaan erikseen)
- ilmoittaa käynnistään ja ikääntyneen tilanteesta omaiselle joko puhelimitse tai viestillä.
Vapaaehtoisen tehtävänä ei ole
- hoitaa käytännön tehtäviä, esimerkiksi tehdä lumitöitä, kantaa polttopuita, siivota tai toimia saattajana kauppaostoksilla tai lääkärissä..
Vapaaehtoisen yhteystiedot ilmoitetaan (sovittaessa) myös kunnalle ja hyvinvointialueelle. Vapaaehtoinen sitoutuu vaitioloon, eli kaikki ikääntyneeseen ja omaisiin liittyvät asiat ovat vaitiolovelvollisuuden piirissä. Vapaaehtoinen voi tehdä ikääntyneestä huoli-ilmoituksen, kuten kuka tahansa, joka on huolestunut toisen ihmisen elämäntilanteesta. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Vapaaehtoisella on oikeus lopettaa tehtävässä ilmoittamalla siitä ikääntyneelle ja omaiselle.
Sopimuksen päivämäärä ja paikka
Allekirjoitukset ja yhteystiedot
Myrskykummi
Sään ääri-ilmiöt koettelevat erityisesti ikääntyneitä. Myrskykummi-toimintamalli perustuu siihen, että kylällä sovitaan, kuka käy tarkistamassa kenenkin voinnin, kun olosuhteet ovat poikkeukselliset.
Myrskykummi-toimintamallissa
- kylällä kartoitetaan taloudet, joissa asuu ikääntyneitä, joiden pärjäämisestä olisi huolehdittava
- valitaan kullekin ikääntyneelle vapaaehtoinen myrskykummi, joka voi tarkistaa ikääntyneen tilanteen ja auttaa tarpeen mukaan.
Kumminimitys voi vaihtua olosuhteiden mukaan: myrskykummi, lumikummi, hellekummi. On tärkeää opetella näkemään avun tarve ja tarjota apua myös spontaanisti.
Sään ääri-ilmiöitä ja niiden vaikutuksia
- myrskyt: myrskyvahingot, kaatuneet puut, sähkökatkot
- pitkät hellejaksot: asuntojen kuumeneminen, nestehukan riski, maastopalot
- paukkupakkaset: lisääntynyt lämmitystarve, putkien jäätymisvaara, tulipaloriskit
- runsas lumentulo: lumityöt, liikkumisen vaikeutuminen
- talvisäiden nopeat vaihtelut: liukkaus
- kaatosateet: tulvat ja vesivahingot.
Naapuriapuryhmä
Organisoitu naapuriapuryhmä on tehokas tapa koordinoida vapaaehtoista auttamista. Se sopii kyliin, joissa halutaan rakentaa pysyvä ja luotettava toimintamalli Keski-Suomen naapuriapuryhmämallia soveltaen.
Mitä naapuriapuryhmän perustamiseen tarvitaan?
- riittävä määrä vapaaehtoisia – tavallisia kyläläisiä ja mökkiläisiä
- taustaorganisaatio, kuten kyläyhdistys
- vakuutukset (yhdistyksen talkoovakuutus tai vapaaehtoisten omat)
- vastuuvapaaehtoiset (hyvä olla kaksi)
- tieto vapaaehtoisten erityisosaamisesta
- ryhmälle yhteinen puhelin
- selkeät tiedotuskanavat ja nimetty tiedottaja.
Naapuriapuryhmän perustaminen
- Keskustellaan ryhmän pelisäännöistä ja kirjataan ne ylös.
- Kaikki vapaaehtoiset allekirjoittavat vaitiolositoumuksen.
- Otetaan käyttöön yksi puhelinnumero, johon avunpyynnöt ohjataan.
- Valitaan 1–2 vastuuvapaaehtoista, jotka ottavat vastaan avunpyynnöt ja arvioivat tehtävät.
- Uudet vapaaehtoiset perehdytetään toimintaan ja sen periaatteisiin.
- Huolehditaan ulkoisesta tiedotuksesta kyläläisille, mökkiläisille, omaisille, kunnalle, kotihoidolle ja pelastuslaitokselle.
Pelisäännöt ja toimintatavat
Vapaaehtoisella ei ole päivystysvastuuta 24/7, vaan hän toimii oman elämänsä ehdoilla. Seuraavista pelisäännöistä on hyvä keskustella:
- Millä perusteilla vastuuvapaaehtoinen jakaa tehtävät?
- Miten katetaan kulut, jotka aiheutuvat ryhmän puhelimesta, oman auton käytöstä asiointiavussa tms?
- Mikä apu on vapaaehtoisille soveltuvaa ja mikä vaarallista?
- Miten toiminta vakuutetaan; yhdistyksen talkoovakuutuksella vai jokaisen omalla?
- Miten toimitaan tilanteissa, joissa asiakas haluaa väkisin maksaa / asiakas on vaarallinen / asiakas pyrkii käyttämään auttajaa hyväkseen?
- Milloin ja miten tehdään huoli-ilmoitus?
- Miten varmistetaan, ettei toiminta henkilöidy yhden vapaaehtoisen varaan?