Kyläturvaryhmän jäsenet toimivat yhteyshenkilöinä niin kyläläisten kuin viranomaisten suuntaan: heihin voi ottaa yhteyttä häiriötilanteen sattuessa. Yhteystiedot on tärkeää pitää ajan tasalla.
Kylät ja alueet ovat keskenään erilaisia, ja myös kylää koskettavat riskit, vaaranpaikat ja huolenaiheet vaihtelevat. Siten myös siinä on eroja, mitä varautumisen, turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi tehdään käytännössä. Tärkeintä on mitoittaa toiminta kylän omien voimavarojen ja tarpeiden mukaan. Jos voimavaroja on vähän, riittää että kyläturvaryhmän perustamisen sijaan nimetään yksi henkilö, joka toimii kyläturvallisuuden yhteyshenkilönä.
Kyläturvaryhmän tehtävänä voi olla esimerkiksi
- Nostaa kylässä esille päivittäiseen turvallisuuteen ja häiriötilanteissa toimimiseen liittyviä asioita ja herättää niistä yhteistä keskustelua.
- Suunnitella yhdessä kyläläisten kanssa, miten kylällä toimitaan häiriötilanteissa, eli vastata kyläturvallisuussuunnitelman laatimisesta.
- Pitää yhteyttä ja sopia rooleista ja tehtävistä kunnan, pelastuslaitoksen ja muiden toimijoiden (mm. Vapepan) kanssa.
- Huolehtia kylän turvallisuutta koskevasta tiedottamisesta kyläläisille ja viranomaisille.
- Koordinoida ja johtaa kyläyhteisön toimintaa, kun jotain poikkeuksellista tapahtuu.
- Toimia kyläläisten hyvinvoinnin varmistamiseksi: itsenäisesti ja oma-aloitteisesti tai viranomaisten pyynnöstä heidän apunaan.
Kyläturvaryhmän ja Vapepa-ryhmän toimintaperiaatteissa on selvä ero: Vapepa-ryhmät toimivat aina viranomaisten kutsusta ja johtamana, kyläturvaryhmät myös itsenäisesti ja oma-aloitteisesti. Jos kyläturvaryhmä toimii häiriötilanteissa viranomaisten apuna, toimintatavoista sovitaan yhdessä viranomaisten kanssa.
Käytännön esimerkkejä kyläturvaryhmien toiminnasta
Kylien omista turvallisuusryhmistä on käytetty eri puolilla Suomea hieman eri nimiä: kyläturvaryhmä, kyläturvatiimi tai kylän pelastusryhmä.
Kyläturvaryhmän roolit ja tehtävänjako
Etelä-Pohjanmaalla toimiville kyläturvatiimeille on hahmotettu tehtävänjako. Alle olevaa listaa voi käyttää apuna kyläturvaryhmän roolien ja tehtävien suunnitteluun.
- Koordinaattori : Koordinoi ja kutsuu koolle kyläturvaryhmän. Pitää yhteyttä viranomaisiin, kuntaan ja Vapepaan.
- Viestintävastaava/viestintätiimi : Hoitaa tiedottamisen. Ylläpitää yhteystietolistoja.
- Ensiapuryhmä: Antavat ensiapua ja osaavat käyttää sydäniskuria. Tukevat sairaita ja loukkaantuneita.
- Alkusammutus- ja pelastusryhmä: Hallitsevat sammuttimet, tuntevat vesipisteet ja vedenottopaikat. Auttavat tulipalo- ja myrskytuhotilanteissa.
- Kylätalovastaavat : Valmistelevat kylätalon hätämajoitusta tai muuta käyttöä varten: huolehtivat lämmityksestä, valaistuksesta, ruokailumahdollisuuksista ja latauspisteistä.
- Tekniikkavastaava: Hoitaa aggregaatit sekä väliaikaiset sähkö- ja valaistusratkaisut. Huoltaa radiopuhelimet ja pitää ne käyttökuntoisina.
- Tie- ja maastojoukot: Huolehtivat teiden aukipitämisestä, kaatuneiden puiden raivaamisesta ja liikenteen ohjaamisesta. Tuntevat seudun maastot ja auttavat etsinnöissä.
- Naapuriapu : Käyvät tiedustelemassa yksin asuvien, vanhusten ja liikuntarajoitteisten voinnin ja avuntarpeen.
- Asiointiapu (satunnainen): Auttavat esimerkiksi kaupassa käynnissä.
- Muonittajat: Osaavat valmistaa ruokaa isolle joukolle, tarvittaessa myös ilman sähköä.
- Vesihuoltoavut: Auttavat veden jakelussa. Tuntevat kylän talousvesikelpoiset kaivot ja lähteet.
- Henkinen tuki: Kuuntelevat ja ovat henkisenä tukena.
Kyläturvaryhmän tehtävät, roolit ja tehtävänjako kannattaa kirjata varautumis- ja turvallisuussuunnitelmaan:
Etelä-Pohjanmaan kyläturvatiimit
Etelä-Pohjanmaalla on tehty kyläturvallisuustyötä vuosien ajan. Yhdessä kylien kanssa on luotu ohjeet kyläturvatiimin perustamiseen. Kyläturvatiimi on siellä laajempi, ja tiimin jäsenten roolit ja tehtävät monipuolisemmat kuin muiden maakuntien vastaavilla ryhmillä.
Kyläturvatiimin tehtävänä on
- varmistaa, että apu on lähellä asukkaita,
- edesauttaa viranomaisapua saavuttamaan kohteen nopeammin,
- välittää tilannetietoa pelastuslaitoksen ja kylän välillä onnettomuus- ja häiriötilanteissa.
Tiimissä tarvitaan erilaista osaamista, joten siihen voi kuulua kylän oman tarpeen ja resurssin mukaan esimerkiksi metsästäjiä, vapepalaisia, maa- ja kotitalousnaisia, reserviläisiä ja terveydenhuollon ammattilaisia. Tiimissä tarvitaan myös tavallisia kyläläisiä toimimaan ja auttamaan tilanteen vaatiessa. Eteläpohjalaiset sanovatkin, että meistä on kaikista moneksi!
Kyläturvatiimiläiset voivat olla myös osa Vapepan toimintaa. Vapepalaiset kuuluvat hälytysryhmään ja saavat koulutusta tärkeistä aiheista, kuten ensihuollosta, muonituksesta, maastoetsinnästä ja henkisen tuen tarjoamisesta.
Pohjois-Karjalan kylien pelastusryhmät
Pohjois-Karjalassa on koulutettu kylien pelastusryhmiä vuodesta 2012 alkaen. Pelastuslaitos kuvaa kylien pelastusryhmiä täydentäväksi hajautetuksi resurssiksi, jota voidaan hyödyntää:
- normaaliolojen häiriö- ja erityistilanteissa,
- poikkeusoloissa ja
- kannustettaessa asukkaiden osallistumista kylän turvallisuussuunnitelman tekemiseen, omatoimiseen naapuriapuun tai sähkökatkoista tiedottamiseen.
Normaaliolojen häiriötilanteita ovat esimerkiksi laajat myrsky- ja tykkylumituhot, sähkökatkot ja metsäpalot. Monissa tällaisissa tilanteissa ryhmäläisten ja pelastuslaitoksen välille muodostuu työsuhde. Kylien pelastusryhmillä on käytössään kalustoa ja osaamista, esimerkiksi traktoreita ja moottorisahoja. Kylien ryhmien toiminta ei korvaa pelastustoimea vaan tukee sitä.
Pelastusryhmä toimii pelastustoimen apuna
- Pelastustoimi hälyttää ryhmän apuun, ja ryhmä toimii pelastustoimen johtajan alaisuudessa/vastuulla.
- Pelastusryhmän toimintaa johtaa ryhmänjohtaja.
- Ryhmän ensisijaisena tehtävänä on avun tarpeen tiedustelu ja tilannetietojen välitys, tarvittaessa pienet avustavat tehtävät, kuten ensiavun antaminen, alkusammutus tai myrskytuhopuiden raivaus.
- Toiminnasta ja ryhmän oman kaluston käytöstä maksetaan korvaus.
- Vakuutusturva on voimassa sekä hälytystilanteissa että koulutuksessa .
Pelastusryhmä voi toimia myös kunnan tai muun viranomaisen apuna esimerkiksi vesihuollon häiriöissä ja poliisin johtamissa etsintätilanteissa. Ryhmäläiset voivat halutessaan liittyä Vapepa-ryhmiin.
Pelastusryhmä toimii itsenäisesti sekä vapaaehtoisena naapuriapuna
- Pelastusryhmäläiset havaitsevat ja selvittävät itsenäisesti avun tarpeita esimerkiksi kovien pakkasten ja sähkökatkojen aikana tai sairastapauksissa.
- Pelastusryhmä muodostaa naapuriapurinkejä.
- Pelastusryhmän toimintaa johtaa ryhmänjohtaja
Toimintamallia kehittämässä ovat olleet Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja Pelastusalan liitto sekä maakunnassa toimivat järjestöt. Ryhmien täydennyskoulutukseen ovat osallistuneet myös muun muassa MPK, SPR ja Vapepa.
Kanta-Hämeen kyläturvaryhmät
Kanta-Hämeessä on kehitetty kyläturvaryhmän toimintamallia yhteistyössä Hämeen Kylät ry:n, alueen ammattikorkeakoulujen, pelastuslaitoksen ja kuntien kanssa. Viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön helpottamiseksi on luotu yhteinen toimintamalli.
Kyläturvaryhmä koostuu vapaaehtoisista kyläläisistä :
- 2-10 jäsentä, riippuen kylän koosta
- jos ei ole mahdollista perustaa ryhmää, voidaan nimetä yksi kyläturvahenkilö, mielellään myös varahenkilö
- tukena toimii esimerkiksi kyläyhdistyksen hallitus
Ryhmästä valitaan yhteyshenkilö eli kyläturvahenkilö ja hänelle varahenkilö, joka toimii yhteyshenkilönä kunnan suuntaan. Kyläturvaryhmä voi olla myös useamman kylän yhteinen.
Kyläturvaryhmään valittavilta henkilöiltä odotetaan halua sitoutua kylän turvallisuuden edistämiseen ja luottamuksellista toimintaa. Erityisosaamista ei edellytetä, mutta ryhmäläisten erityisosaaminen on hyvä kartoittaa (esimerkiksi it- ja viestintäosaaminen, kyläradio, metsästys-VHF, ensiaputaidot, paikallistuntemus ja paikallisten asukkaiden tunteminen).
Kanta-Hämeen kyläturvaryhmien tehtävät
- edistää kylän turvallisuutta ja turvallisuuskulttuuria yhdessä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa
- varmistaa häiriötilanteita varten kylän viestintäkäytännöt
- laatia, päivittää ja ylläpitää kylän kyläturvallisuussuunnitelmaa
- innostaa kyläläisiä turvallisuustyöhön ja naapuriapuun
- välittää tietoa omatoimisesta varautumisesta
- toimia viranomaisten ja kunnan kumppanina turvallisuusasioissa
Halutessaan kyläturvaryhmä voi
- tehostaa viestintäkäytäntöjä kyläradiotoiminnalla
- lisätä turvallisuusosaamistaan kouluttautumalla ja osallistumalla esimerkiksi valmiusharjoituksiin yhdessä kunnan kanssa
- järjestää turvallisuuskoulutusta tai tapahtumia sekä tiedottaa muiden järjestämistä turvallisuustapahtumista
- toimia vapaaehtoisena häiriötilanteissa
- kerätä tietoa kylän turvallisuustilanteesta esimerkiksi kyselyllä