Kunta on kylän yhteistyökumppaneista tärkein. Keinoja kylien ja kunnan yhteistyön edistämiseen on monia. Yhteisöllinen varautuminen voidaan esimerkiksi tuoda osaksi kunnan hyvinvointisuunnitelmaa ja valmiussuunnitelmaa, ja ottaa kylät mukaan niiden suunnitteluun ja käytännön toimeenpanoon. Kunta voi kutsua kyliä säännöllisesti koolle, edistää vuoropuhelua monin tavoin ja kannustaa kyliä niiden omassa toiminnassa. On myös esimerkkejä kylien ja kunnan sopimuspohjaisesta käytännön yhteistyöstä häiriötilanteissa.
Myös hyvinvointialueen ja pelastuslaitoksen sekä muiden vapaaehtoisjärjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön on monia erilaisia mahdollisuuksia.
Erityisen tärkeää eri toimijoiden yhteistyö on häiriötilanteiden viestintää ja yhteisiä harjoituksia suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Kylien rooli korostuu erityisesti silloin, kun häiriötilanne
- kestää pitkään
- vaikuttaa laajalla alueella
- kuormittaa viranomaisresursseja
- edellyttää paikallistuntemusta, nopeaa reagointia ja kykyä tavoittaa asukkaat sekä tunnistaa ja tavoittaa avuntarvitsijat
Vinkkejä yhteistyön ja vuoropuhelun edistämiseen
- Kunta käynnistää kylien yhteisen kyläturvallisuussuunnittelutyön (lisätietoa alla)
- Kunta kokoaa turvallisuuden kumppanuuspöydän (lisätietoa alla)
- Kunta sopii kylien kanssa toimintatavoista avuntarpeen tarkistamiseksi (lisätietoa alla)
- Kunta kutsuu kylät mukaan valmistelemaan kunnan valmiussuunnitelmaa
- Kunta ottaa yhteisöllisyyttä ja päivittäistä huolenpitoa vahvistavan kylien toiminnan osaksi kunnan hyvinvointisuunnitelmaa ja -kertomusta
- Kylät osallistuvat kunnan tai alueen varautumis- ja turvallisuusharjoituksiin
- Häiriötilanteisiin varaudutaan yhteisillä harjoituksilla ja koulutuksilla
- Sovitaan kylätalon tai kunnan tilojen käytöstä erilaisissa häiriötilanteissa, esimerkiksi pitkien sähkökatkojen tai vesihuollon häiriön aikana
- Sovitaan kylätalon käytöstä onnettomuus-, tulipalo- tai etsintätilanteissa viranomaisten tukikohtana tai johtokeskuksena
- Suunnitellaan yhdessä häiriötilanteiden viestintää
- Kunta tai pelastuslaitos ottaa kyläradion osaksi omaa häiriötilanteiden viestintäänsä ja väestönsuojelun keinovalikoimaa
- Kyläläiset osallistuvat onnettomuus- tai tulipalotilanteessa muonittamiseen ja liikenteen ohjaamiseen
Toimintamalleja
Kuntakohtainen kyläturvallisuussuunnitelma
Kuntakohtainen kyläturvallisuussuunnitelma on tehokas tapa vahvistaa kunnan ja kylien välistä vuoropuhelua ja rakentaa yhteinen näkemys varautumisesta. Kuntakohtaisessa kyläturvallisuussuunnittelussa kunta käynnistää ja koordinoi prosessin, jossa:
- jokaisessa kunnan kylässä laaditaan oma kyläturvallisuussuunnitelma
- suunnitelmat pohjautuvat yhtenäiseen mallipohjaan
- kylien suunnitelmista kootaan kunnan yhteinen kyläturvallisuussuunnitelma
Työvaiheet
- Kunta kutsuu kylien edustajat käynnistys- ja infotilaisuuteen, joka on joko kyläkohtainen, usean kylän yhteinen tai koko kunnan kattava.
- Kunta tarjoaa fasilitointiapua kylien suunnittelutyön käynnistämisessä, toteuttamisessa ja viestinnässä.
- Kylät työstävät kukin oman kyläturvallisuussuunnitelmansa.
- Kunta kokoaa kylillä laaditut kyläkohtaiset suunnitelmat kunnan kyläturvallisuussuunnitelmaksi.
- Kunnan ja kylien vuoropuhelua ja yhteistyötä jatketaan tehdyn työn pohjalta.
- Kunta huomioi kyläturvallisuussuunnitelman omassa valmiussuunnittelussaan.
Kyläkohtaiset kyläturvallisuussuunnitelmat toimivat kylien paikallisen varautumis- ja turvallisuustyön pohjana.
Käytännön esimerkki: Pudasjärven kyläturvallisuussuunnitelma
Turvallisuuden kumppanuuspöytä
Kumppanuuspöytä on toimintamalli, joka kokoaa eri toimijat saman pöydän ääreen keskustelemaan, sopimaan työnjaosta ja kehittämään yhteistyötä. Menetelmä on käytössä yli 50 kunnassa. Kumppanuuspöydät perustuvat avoimeen, luottamukselliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Kumppanuuspöytien toiminta on epäpoliittista eikä niillä ole päätösvaltaa.
Miksi kumppanuuspöytä sopii varautumiseen?
- selkeyttää toimijoiden roolit, vastuut ja resurssit
- mahdollistaa ennakoivan yhteistyön
- vahvistaa alueen kokonaisturvallisuutta ja kriisinsietokykyä
- tuo yhteen sekä viranomaiset että paikallisyhteisöt: mahdollisuus keskustella aiheista, joiden edistämiseen tarvitaan myös paikallisia yhteisöjä ja asukkaita
Turvallisuuden kumppanuuspöytään sopivia aiheita
- häiriötilanteissa toimimisen käytännön kysymykset
- viestintä ja tiedonkulku
- yhteiset harjoitukset
- tilojen, välineiden ja vapaaehtoisten hyödyntäminen
Osallistujat
Kunta on luonteva taho toimimaan kumppanuuspöydän koollekutsujana. Kumppanuuspöytä ei korvaa varautumisen maakunnallisia yhteistyöryhmiä tai -foorumeita.
- kunta (koollekutsuja)
- kylät ja kyläturvallisuuden yhteyshenkilöt
- viranomaistahot: pelastuslaitos, hyvinvointialue, poliisi, rajavartiolaitos, hätäkeskus, puolustusvoimat, seurakunnat, elinvoimakeskus
- vapaaehtoisjärjestöt ja -toimijat: Vapepa, SPR, VPK, Martat, Nuorisoseura, reserviläiset, maanpuolustusjärjestöt
- metsästäjät
- radioamatöörit
- paikalliset yritykset
Käytännön esimerkit: kuntien kumppanuuspöydät
Avuntarpeen tarkistamisen toimintamalli
Kylä ja kunta voivat tehdä sopimuksen siitä, että kyläläiset tarkistavat tietyissä häiriötilanteissa nimettyjen asukkaiden avun tarpeita. Häiriötilanteella tarkoitetaan esimerkiksi pitkää sähkökatkoa tai muuta poikkeavaa tilannetta, joka vaikeuttaa arjessa selviytymistä. Avun tarpeessa voivat olla esimerkiksi ikääntyneet ja liikuntarajoitteiset asukkaat. Kysymys on maallikkoauttamisesta, joka ei edellytä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiosaamista.
Miten toimintamalli toimii käytännössä?
- Kunnan yhteyshenkilö ottaa yhteyttä kylän yhteyshenkilöön ja pyytää käynnistämään avuntarpeen tarkistamisen.
- Kyläläiset toteuttavat tarkistukset puhelimitse ja/tai käymällä paikan päällä.
- Kylän yhteyshenkilö ilmoittaa havainnot kunnan yhteyshenkilölle.
- Kunta on yhteydessä hyvinvointialueen yhteyshenkilöön ja sopii jatkotoimista.
- Kylälle voidaan tarvittaessa antaa lisätehtäviä.
Kustannukset ja vastuut
- Kunta korvaa kyläyhdistykselle vuosittaisesta valmiuden ylläpidosta.
- Lisäksi korvataan päiväkohtainen tarkistuskorvaus ja matkakulut.
- Kunta järjestää kylän yhteyshenkilöille koulutusta.
- Kyläyhdistykselle ei siirry toiminnassa lakisääteistä viranomaisvastuuta.
Toimintamalli on räätälöitävissä
Toimintatapaa voidaan muokata paikkakunnan toiveiden ja kylien voimavarojen mukaan. Esimerkkiä voidaan hakea myös Kylävaran naapuriturva- tai myrskykummi-toimintamalleista:
Käytännön esimerkki: Oriveden kaupungin avuntarpeen tarkastamisen toimintamalli
Toimintamalli on ollut käytössä Orivedellä vuodesta 2018 lähtien. Yhteistoiminnasta on laadittu sopimus kaupungin ja kyläyhdistysten kesken. Kylien vastuualueet on määritelty kaupungin ja kylän tekemän sopimuksen karttaliitteellä.
Kaupunki korvaa kyläyhdistykselle valmiuden ylläpidosta 250 euroa/vuosi. Lisäksi kaupunki korvaa kyläyhdistykselle avuntarpeen tarkistamisesta 110 euroa/vuorokausi sekä avuntarpeen tarkistamisesta aiheutuneet matkakulut. Kaupunki tarjoaa koulutusta aiheeseen noin kerran vuodessa. Kaupunki ei vastaa kyläyhdistyksen toimijoiden vakuutusturvasta.
Avun tarpeen tarkastaminen alkaa joko kaupungin yhteyshenkilön pyynnöstä tai siten, että kylän yhteyshenkilö ilmoittaa kaupungin yhteyshenkilölle pitkittyneestä häiriötilanteesta.
Lisää vinkkejä yhteistyöhön
Yhteisöllisyys on kunnan paras turvatakuu
Kylävara-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva sisäministeriön pelastusylitarkastaja Jari Lepistö korostaa blogissaan, että yhteisöllinen varautuminen täydentää viranomaistoimintaa ja vahvistaa koko kunnan kriisinkestävyyttä. Kunta voi tukea yhteisöllisen turvallisuuden vahvistumista viestimällä varautumisesta, kannustamalla omatoimiseen varautumiseen sekä tarjoamalla kuntalaisille mahdollisuuksia osallistua turvallisuustyöhön.
