Usein kysytään, tekevätkö kunta, pelastusviranomaiset ja kylät päällekkäistä työtä. Viranomaisten toiminta ja kylissä tehtävä työ täydentävät toisiaan. Viranomaisilla on häiriötilanteissa oma lakisääteinen roolinsa ja tehtävät, kun taas kylien varautuminen perustuu vapaaehtoisuuteen, yhteisöllisyyteen ja paikallistuntemukseen.
Kun roolit on puhuttu selväksi ja tehtävät sovittu yhdessä, häiriötilanteissa toimiminen on sujuvampaa. Näin voidaan hyödyntää eri toimijoiden erilaisia vahvuuksia ja voimavaroja. Turvallisuus paranee, kun ammattilaisten osaaminen ja resurssit yhdistetään kyläläisten ja muiden vapaaehtoisjärjestöjen vapaaehtoiseen panokseen ja paikallistuntemukseen.
Kunnan ja muiden viranomaisten tärkeä tehtävä on kannustaa vapaaehtoistoimintaa ja tukea yhteisöllistä varautumista.
Alla on tiivis ja esimerkinomainen lista kylän keskeisimmistä yhteistyötahoista.
Kunta
Kunta on kylän tärkein yhteistyökumppani. Kylien ja kunnan varautumistyöllä on periaatteessa sama päämäärä: varmistaa ihmisten hyvinvointi ja pärjääminen myös häiriötilanteiden aikana. Lähtökohdat ovat kuitenkin erilaiset. Kunnalla on viranomaisena omat lakisääteiset tehtävänsä ja palkatut ammattilaiset vastaamassa näiden tehtävien toteuttamisesta. Kylien varautumistyö perustuu vapaaehtoisuuteen.
Kylien ja vapaaehtoisten panosta tarvitaan täydentämään ja tukemaan viranomaisten toimintaa. Kylien merkitys korostuu etenkin silloin, kun häiriötilanne on laaja ja pitkäkestoinen. Kuntaorganisaation ja viranomaisten resurssit eivät välttämättä riitä varmistamaan apua ja tukea kaikille alueille ja asukkaille.
Yhteisöllisyys on kylien keskeinen voimavara. Kylien yhteisöllinen toiminta vahvistaa ihmisten keskinäistä kanssakäymistä, apua ja luottamusta. Se tukee monin tavoin asukkaiden hyvinvointia, joka on kuntalain mukaan myös kunnan perustehtävä. Se vahvistaa kuntalaisten henkistä kriisinkestävyyttä ja koko kuntayhteisön resilienssiä.
Paikallisen yhteisön vahvuuksia ovat muun muassa
- avun tarpeiden ja tarvitsijoiden tunnistaminen
- joustava ja nopea reagointi
- nopea tiedonvälitys.
Hyvinvointialue, pelastuslaitos ja poliisi
Hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimen tehtävien järjestämisestä. Pelastuslaitos ja poliisi varmistavat turvallisuutta häiriö- ja hätätilanteissa. Kylien paikallistuntemus, tilat ja vapaaehtoistyö tukevat ja tehostavat viranomaisten toimintaa.
Kylätaloja ja muita kylien yhteisöllisiä kiinteistöjä voidaan hyödyntää onnettomuus-, tulipalo- tai etsintätilanteissa viranomaisten tukikohtana tai johtokeskuksena. Moni kylätalo on lämmin läpi vuoden, mikä mahdollistaa niiden käyttämisen esimerkiksi evakuointitilanteissa talvimyrskyjen jälkeen pitkien sähkökatkojen aikana.
Kyläläisten paikallistuntemusta ja aktiivisuutta voidaan hyödyntää myös sosiaalitoimen apuna. Orivedellä on käytössä malli, jossa kylien, kunnan ja hyvinvointialueen kesken on sovittu avuntarpeen tarkistamisesta: häiriötilanteissa kyläläiset käyvät sovitusti tarkastamassa esimerkiksi ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten asukkaiden tilanteen. Toiminta perustuu yhteiseen sopimukseen, kyläyhteisöjen aktiivisuuteen ja paikallistuntemukseen.
Järjestöt ja muut tärkeät yhteistyökumppanit
VPK
Vapaaehtoinen palokunta eli VPK on palokuntatoimintaa varten perustettu yhdistys. Kun VPK tekee sopimuksen alueen pelastusviranomaisen kanssa, siitä tulee sopimuspalokunta. Kylillä ensimmäinen paikalle tuleva pelastusyksikkö on yleensä sopimuspalokunnan paloauto tai ambulanssi.
Esimerkkejä yhteistyöstä
- alkusammutuskoulutus ja -harjoitukset
- nuorisotoiminta
- VPK:n vapaaehtoiset toimivat muonittajina
Vapepa
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on yli 50 järjestön tai yhteistyötahon verkosto. Vapepan hälytysryhmät tukevat viranomaisia onnettomuuksissa ja muissa kriisitilanteissa. Vapepa auttaa kadonneen ihmisen etsinnässä, henkisen tuen antamisessa, liikenteen ohjaamisessa ja evakuoinneissa. Hälytysryhmät ovat koulutettujen vapaaehtoisten muodostamia ryhmiä.
Esimerkkejä yhteistyöstä
- kylän oman tai naapurikylien yhteisen Vapepa-hälytysryhmän perustaminen
- kylällä järjestettävä Vapepa-peruskurssi
- kylätalon käyttö johtokeskuksena
- kyläturvaryhmän ja Vapepa-ryhmän rooleista ja tehtävistä sopiminen: Vapepa-ryhmät toimivat viranomaisten kutsusta ja johtamana, kyläturvaryhmät toimivat myös itsenäisesti ja oma-aloitteisesti
SPR
Suomen Punainen Risti auttaa onnettomuuksien ja kriisien sattuessa. SPR:n vapaaehtoisia toimii monenlaisissa tehtävissä muun muassa ystävätoiminnassa, ensiapuryhmissä ja auttajina hädän hetkellä. Paikallisosastojen punavalkoliiviset vapaaehtoiset ovat usein mukana päivystämässä erilaisissa tapahtumissa.
Esimerkkejä yhteistyöstä
- vapaaehtoiset ensiapuryhmät ovat mukana kylän tapahtumissa
- kylällä järjestettävät ensiapukoulutukset (EA-I ja EA-II, lyhyemmät hätäensiapukurssit, kertauskurssit ja ensiapuluennot)
- henkinen ensiapu ja tuki yksittäistä kyläläistä tai kyläyhteisöä järkyttäneissä tilanteissa
Metsästysseurat ja metsästäjät
Metsästysseurat ovat rekisteröityjä yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on harjoittaa muun muassa metsästystä ja riistanhoitotoimintaa. Metsästysseuran jäsenellä on oikeus metsästää ja tehdä riistanhoitoa niillä alueilla, joihin metsästysseuralla on metsästysoikeus. Metsästysseurat ja metsästäjät toimivat monilla kylillä hyvin aktiivisesti.
Esimerkkejä yhteistyöstä
- kyläradiotoiminta käynnistetään yhdessä: monilla metsästäjille on käsiradiopuhelimet ja kokemusta radion käytöstä
- metsästäjien maastontuntemusta hyödynnetään esimerkiksi etsintätilanteissa ja vaaranpaikkojen arvioinnissa
- metsästysseurojen tiloja voidaan hyödyntää myös muiden kyläläisten käyttöön (lahtivajat, kylmävarastot ja laavut)
- metsästäjät toimivat suurriistavirka-apuna ja petoyhdyshenkilöinä
Maanpuolustusjärjestöt ja MPK
Vapaaehtoinen maanpuolustus on kansalaisten omaehtoisesti harjoittamaa toimintaa, joka täydentää virallista asevelvollisuutta. Toiminta keskittyy ennen kaikkea käytännön harjoituksiin. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä edistäviä maanpuolustusjärjestöjä ovat mm. Reserviläisliitto, Reserviupseeriliitto, Naisten Valmiusliitto, Maanpuolustusnaisten Liitto ja näiden paikallisyhdistykset sekä maanpuolustuskillat.
Maanpuolustuskoulutus MPK:n tehtävät määritellään laissa. MPK tarjoaa koulutusta kaikille, jotka ovat kiinnostuneita sotilastaitojensa tai yleisten turvallisuustaitojensa ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Monipuolinen koulutus- ja kurssitarjonta on tarkoitettu sekä sotilaille että siviileille.
Esimerkkejä yhteistyöstä
- turvallisuustaitoihin ja maanpuolustukseen liittyvä harjoitus- ja koulutustoiminta
- kyläradiotoiminta
Martat sekä Maa- ja kotitalousnaiset
Martat on kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Marttatoimintaan voi osallistua osallistumalla yhdistystoimintaan, toimimalla vapaaehtoisena tai seuraamalla tapahtumia ja kursseja netissä. Jokainen martta kuuluu jäsenenä paikalliseen marttayhdistykseen.
Samoin Maa- ja kotitalousnaisiin voi kuulua liittymällä paikallisyhdistykseen. Molempien järjestöjen ydintä on yhdessä tekeminen, uuden oppiminen ja arjen taitojen kehittäminen.
Esimerkkejä yhteistyöstä
- kylällä järjestettävät muonituskurssit ja koulutus ruoan valmistamiseen ilman sähköjä
- 72h- ja kotivarakoulutus
- muonitusapu
Radioamatöörit
Radioamatööritoiminta on harrastus, jota voi harrastaa monessa eri muodossa. Se on radiolaitteiden rakentelua, yhteydenpitoa muiden harrastajien kanssa ympäri maailman, nuorisotoimintaa, kerhotoimintaa ja kilpailuja. Harrastaa voi myös kuuntelija-amatöörinä. Radioamatöörit suorittavat pätevyystutkinnon.
Esimerkkejä yhteistyöstä
- kyläradiotoiminta
Seurakunnat
Seurakunnat ovat läsnä monien ihmisten arjessa ja kriiseissä. Seurakuntien ja kylien yhteistyö korostuu etenkin tilanteissa, kun tapahtuu jotain yksilöitä ja yhteisöä järkyttävää. Yhteisö ja yhdessä olo luovat turvaa, samoin kuunteleminen, turvallinen läsnäolo ja perustarpeista huolehtiminen. Kirkko korostaa, että maaseutuseurakuntien toiminnallinen voimavara on paikallisissa yhteisöissä.
Esimerkkejä yhteistyöstä
- Kirkon diakoniatyön tarjoama henkinen ensiapu ja tuki yhteisöä koskettavissa tilanteissa
- Yhteiset tilaisuudet ja kokoontumiset
Rajavartiolaitos
Rajavartiolaitoksen ja rajakylien yhteistoiminta on tärkeä osa rajaturvallisuutta. Asukkaiden paikallistuntemus ja tarkkaavaiset silmät ovat turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen kulmakiviä. Kylänraitilla liikkuvat huomataan, ja vieraisiin osataan kiinnittää huomiota.
Esimerkkejä yhteistyöstä
- Rajavartiosto ohjeistaa rajan läheisyydessä asuvia ja siellä liikkuvia, miten vieraasta ja epämääräisestä liikkumisesta tulee ilmoittaa.
- Rajavartiolaitokselle voi antaa vihjeen myös verkon tai vihjepuhelimen välityksellä.
Alueelliset pelastusliitot
Suomessa on 13 alueellista pelastusalan liittoa, jotka kehittävät alueidensa kuntien, palokuntien, yhteisöjen ja yritysten turvallisuutta. Liitot järjestävät muun muassa kursseja ja koulutusta.
Esimerkkejä yhteistyöstä
- kyläläisten ja pelastustoimen välisen yhteistoiminnan kehittäminen
- yhteisten koulutusten ja harjoitusten järjestäminen
Yhteisöllisyys on kunnan paras turvatakuu
Kylävara-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva sisäministeriön pelastusylitarkastaja Jari Lepistö korostaa blogissaan, että yhteisöllinen varautuminen täydentää viranomaistoimintaa ja vahvistaa koko kunnan kriisinkestävyyttä. Kunta voi tukea yhteisöllisen turvallisuuden vahvistumista viestimällä varautumisesta, kannustamalla omatoimiseen varautumiseen sekä tarjoamalla kuntalaisille mahdollisuuksia osallistua turvallisuustyöhön.
